Finnish-English translations for imperatiivi

• imperative
  It is imperative that you come here right now
  imperative orders
  The verbs in sentences like "Do it!" and "Say what you like!" are in the imperative
• imperative mood

Definition of imperatiivi

• tapaluokka, joka ilmaisee toiminnan käsketyksi, kehotetuksi tai toivotuksi. Sen tunnus suomessa vaihtelee persoonittain: Yksikön toinen on kirjoitusasultaan tunnukseton, mutta ääntöasussa esiintyy jäännöslopuke /ˣ/, monikon ensimmäisessä ja toisessa tunnus on -kaa tai -kää vokaalisoinnun mukaisesti, yksikön ja monikon kolmannessa tunnus taas on -ko tai -kö vokaalisoinnun mukaan
• kategorinen imperatiivi

Synonyms

• käskytapa

Examples

• Unkarin kielessä on yksikön ensimmäisen persoonan imperatiivimuoto, mutta suomessa sellaista ei ole.
• ”Kudo” on kutoa-verbin imperatiivin yksikön toisen persoonan preesens.
• Monet ujostelevat käyttää suomen kielen aktiivin monikon ensimmäisen persoonan imperatiivimuotoa lähtekäämme ja korvaavat sen passiivimuodolla lähdetään.
• Moduksen perfekti on yleinen runoteksteissä.

Related words

• indikatiivi
• optatiivi
• potentiaali
• konditionaali
• eventiivi
• imperatiivinen